Päivätahti pysyy yllä. Ainoa ongelma on löytää tilaa alberguesta ollessaan viimeisenä paikalla.
Aamufiilistely.
Meseta siis jäi taakse ja kunnolla jäikin. Lähdimme heti ensimmäisestä risteyksestä väärään suuntaan ja teimme korjausliikkeen puskien läpi. Ohdakkeiden raatelemina saavuimme oikealle tielle ja saatoimme aloittaa nousun. Korkeusero tulisi olemaan noin 700metriä.
Olimme hyvin tyytyväisiä maiseman vaihdokseen. Kuin olisi palannut caminon alkupäähän, jolloin jokaisen kulman ja kukkulan takaa paljastui aina uusi, jännittävä, henkeäsalpaava tai muuten vain edellisestä poikkeava maisema. Jopa kylät vuoristossa ovat paljon sydämmellisempiä, kuin mesetalla.
El Ganso
Virtaa reisiin. 100g juustoa, 100g chorizoa. 4/5 söin, rintaan alkoi pistämään niin paljon, että piti lopettaa. Myöhemmin otin välipalaksi sipsejä ja olutta. Olen laittanut vatsaani niin paljon rahaa, etten siitä HeVillä luovu.
Ylöspäin kiipeämisessä ei ollut taaskaan mitään ongelmaa, mutta alastulossa kyllä. Helpoin tapa on siirtyä teräviltä kiviltä autotielle ja juosta. Jarruttaminen ottaa lihaksiin ja rikkoo varpaat. Välillä ainoa keino pysähtyä juoksusta on hypätä lähimpään puskaan. Valitettavasti lähin puska on usein kymmenien metrien pudotuksen päässä. No, taittuu matka juostenkin.
Täältä näkee varmaan Pamplonaan asti.
Vuoristojen maisemat on jotain ihan käsittämätöntä. Kuvat eivät todellakaan anna oikeaa arvoa. Tämä on jotain, mikä pitää todella nähdä. Ja miksi ette näkisi? Kaikki syyt olla matkustamatta ovat tekosyitä. Jos kerran olet nyt siinä koneella, osta edes lentoliput.
Naapurivuoret. Meillä ei ollut lunta.
Määränpää.
Ristin ympärille on rakennettu virkistäytymisalue ja sinne kulki autotie, joten siellä oli perheitä viettämässä lauantaista aamupäivää. Ei ihan niin hengellistä, kuin odotin.
Itse risti. Luulin sen olevan iso.
Ristin/tolpan juuresta.
Muistoja yms.
Reitti kulki välillä vuorten välissä metsissä. Vasta metsään päästessään tajuaa, kuinka sitä on kaivannut.
Kesken kaiken H pysähtyi. Hän seisoi siinä kaikki lihakset jännittyneenä ja silmissään omituinen kiilto. Hitaasti hän nosti kätensä ja terävällä liikkeellä heitti vaellussauvansa pusikkoon. Fasaani! Mehevä pirulainen väisti sulan mitalla keihään ja juoksi jonnekkin aluskasvillisuuden suojiin. Sääli, minulle olisi maistunut riistapata illalliseksi.
Mehevä tirppa jäi haaveeksi ja tyytyminen oli mysteerilaatikon antiin. Jotain merenelävää, ei tarkempaa tietoa.
Taukopaikka
Albergue. Kuvakulma hämää, viereiset talot ovat raunioita.
Pieni miekka.
El Acebo
Ja elikko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti