Aihetta ylpeyteen.Olen kokki Espanjassa, enkä ole kuukauteen puhunut pahemmin ruoasta, joten tehdään siitä päivän teema.
Ruoka on täällä halpaa ja ostaminen vähän Pohjolasta poikkeavaa. On erikseen lihakauppa, hedelmäkauppa, kalakauppa, leipäkauppa, tupakkakauppa. Viina ja viini myydään marketeissa. Isommissa marketeissa on kyllä em. tiskit ja varustelu yleensä hyvä ja täynnä meidän näkökulmasta katsottuna jännittäviä tuotteita. Vai miltä kuulostaa kokonainen mustekala? Pierukaasuun pakattua sontaa ei tarvitse ostaa. Muutenkin laadulla on korvattu määrä. Esimerkiksi leikkehyllyllä on usein vain 2-5 eri vaihtoehtoa, mutta ne ovatkin sitten paria eri chorizoa, serranoa ja joku halpa paska, jota kukaan ei osta, koska kunnon liha on saman hintaista. Mihin kukaan tarvitsee sataa erilaista leikkelettä, joista 80% on sitä jauhoilla jatkettua, ohuen ohueksi leikattua teurasjätettä, jonka kaiken huipuksi vielä mainostetaan olevan "KUNNON LIHAA". Haistakoon paska.
Mitä nämä ovat?
Sana baari saa Iberialla uuden merkityksen. Se on samalla perinteinen baari, mutta myös kahvila, ravintola ja/tai tapaskapakka. Lähes jokaisesta baarista saa vähintään leipiä eli bocadilloja. Käytännössä tarkoittaa tuoreen leivän väliin tungettua kinkkua. Voita tai vastaavia turhuuksia ei tarvitse, koska leipä tosiaan on tuoretta ja liha hyvää, sekä leipää valmistaessa siivutettua. Usein valikoimassa on myös espanjalaista munakasta ja pieniä annoksia kalaa tai vastaavaa. Joissain vähän enemmän ruokaan panostavissa paikoissa on tapasvitriini, josta saa valita mieleisiänsä herkkuja.
Kahvi on aivan jäätävän hyvää ja poik-keuk-set-ta joka baarissa on hieno espressokone. Soisi Suomestakin saavan tälläistä. Mikä järki on juoda litrakaupalla kahvia, joka ei maistu kahvilta? Välillä kahvin kanssa saa myös palan leivonnaista kaupan päälle. Samoin viinin/oluen kanssa jonkun pikkusuolaisen.
Tilasimme vähän hienommassa ravintolassa leivät ja saimme eteemme tälläiset. Olimme jo vähällä polttaa koko rakennuksen, kunnes selvisi kyseessä olevan keittiön tervehdys ja oikeat leivät saapuivat.
Ravintolassa on yleensä päivän menu, josta voi valita alku- pää- ja jälkiruoan 2-5 vaihtoehdosta. Hintaan sisältyy viini ja leipä (joita saa santsata ilmaiseksi) ja hintaa yleensä 9-12e. Ei ollenkaan paha. Erikseen tilattuna hinta kipuaa helposti yli 20e, joten menu on todellakin halvin ja helpoin tapa ruokailla. Keiton alkuruoaksi ottamalla saa eteensä ison kulhon, josta riittää usein kolme lautasellista per pää. Se onkin hyvä valinta, kun pitää syödä paljon. Ei viisi simpukkaa nauttimalla jaksa kävellä koko päivää.
Jälkiruokiin ei tunnuta oikein panostavan. Se on usein hedelmä, purkkijogurtti tai tehdasjäätelö. Vaihtoehtoisesti voi toki nauttia kupin kahvia, joka onkin oma valintani muuten vähän kehnon valikoiman sijasta. Kovasti tahdoin syödä lemppariani, creme catalanaa, mutta en ole löytänyt moista. Myöskään käsintehtyä jäätelöä ei tunnu saavan mistään. Jos makeaa syödään kuitenkin paljon, miksi siihen ei panosteta? Aamiaisella on hilloa ja croissanttia ja kaikkea muuta makeaa, mutta laatu yleensä paskaa. Hankala syödä paikallista sokeriaamiaista, kun on tottunut syömään aamusta hyvin. Yleensä otinkin baarista bocadillon ja kahvin tai kävin kaupassa hedelmäostoksilla. Tai tein itse bocadilloni, mutta se olikin niin rasvaista, että menee enemmän tankkauksesta, kuin syömisestä.
Pelottavia, mutta herkullisia.
Puhutaanpa viinasta. Viini on halvempaa, kuin limpsa. Litrahinta on välillä alle euron ja kalleimmatkin siinä 8e/l paikkeilla. Olutta saa alle eurolla litra, eli selkeämmin ilmoitettuna mäyräkoiran saa alle neljään euroon. Ei hullumpaa? Viinaa en juonut yhtään (yhden ravintolakerran laskettavaa snapsia lukuunottamatta), mutta ihmettelin kyllä kaupan hyllyjä. Viskilekan voi poistaa viidellä eurolla ja rommin kympillä. Täältä saisi nyt myös halvalla asuntoja, pistää miettimään..
Baarissa lasi viiniä maksaa 1-3e ja pullo noin vitosen. Olut taas 3e/0,5l. Iso kahvi maidolla 0,9-1,5e. Kylissä on huomattavasti halvempaa, kuin kaupungeissa ja yleensä maksamani hinnat ovatkin skaalojen alkupäästä.
Juhla-annos Santiagossa perillepääsyn kunniaksi.
H:n vastaava. Kastikkeita ei pahemmin harrasteta ja muutenkin koruttomia annoksia.
Pihvit ovat jostain syystä lehtipihvin paksuisia. Yleensä tulee tosin syötyä mereneläviä, etenkin täällä rannikolla. Lihaa saa Suomestakin ja välillä eteensä saa niin mystisiä otuksia, ettei niiden olemassaolosta edes tiennyt. Voisin syödä menun kuusi kertaa päivässä ihan vain mielenkiinnosta.
Marketin kalahylly. Paikalliset kauppahallit ovat näkemisen arvoisia. Kuvaa moisesta ei valitettavasti ole.
Kokkaamisen jätin tällä reissulla minimiin. Olen lomalla ja albergueiden keittiöiden varustelu on lähes poikkeuksetta vähän.. No, hankala se on mitään hienoa saada aikaan ilman veistä tai paistinpannua.
Hunnin sokerinhimo on jotain aivan käsittämätöntä. Aamiaisleivän päällä hilloa JA hunajaa.
Kaikenkaikkiaan pidän paikallisesta ruoasta ja juomasta, jos vain osaa väistää ne pahimmat pyhiinvaeltajasyöttölät, joista olen avautunut jo niin monta kertaa aikaisemmin, ettei tarvetta haukkumiselle enää ole. Näin muuten välillä mainoksia viiden euron menuista. Mitähän ne sisältää?
Fisterra taas. Sää tietenkin parani heti, kun olemme lähdössä pois.
Meri auringonlaskun aikaan. Olemme valitettavasti niemen itäpuolella.
Kalastusveneitä. Kalastajat ovat miehisiä miehiä, haluaisin itsekkin olla kalastaja.
Kuumotus.
Elukat. Kuva ei ole meren pohjasta, vaikka siltä vähän näyttääkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti